Kaunista ja vanhaa

Vihdoinkin sain orkideani uudelleen kukkimaan kahden vuoden odottelun jälkeen.
Kukat aukesivat juuri sopivasti jouluksi,niin että odottelu palkittiin.

Tämä kahviastiasto palasi "kotiin" melkein 20 vuoden reissun jälkeen.
Saimme tämän astiaston kihlalahjaksi anopiltani,mutta tuossa 85-vuoden paikkeilla annoin tämän mieheni veljen pojalle joka teki muuttoa omaan kotiinsa.
Mutta olen sitä taas kaipaillut ja harmitellut kun annoin sen pois.
Mutta kuinkas kävikään, kun aukaisin suuni oikeassa kohdassa,sain astiastoni takaisin.
Ja tänään joimme ystäväni kanssa niistä päiväkahvit.
On se kumma kun näin vanhemmiten alkaa kaipailla kaikkea mennyttä.
Niillä kun on tunnearvoa.