Kaunista ja vanhaa

Vihdoinkin sain orkideani uudelleen kukkimaan kahden vuoden odottelun jälkeen.
Kukat aukesivat juuri sopivasti jouluksi,niin että odottelu palkittiin.

Tämä kahviastiasto palasi "kotiin" melkein 20 vuoden reissun jälkeen.
Saimme tämän astiaston kihlalahjaksi anopiltani,mutta tuossa 85-vuoden paikkeilla annoin tämän mieheni veljen pojalle joka teki muuttoa omaan kotiinsa.
Mutta olen sitä taas kaipaillut ja harmitellut kun annoin sen pois.
Mutta kuinkas kävikään, kun aukaisin suuni oikeassa kohdassa,sain astiastoni takaisin.
Ja tänään joimme ystäväni kanssa niistä päiväkahvit.
On se kumma kun näin vanhemmiten alkaa kaipailla kaikkea mennyttä.
Niillä kun on tunnearvoa.

NELLI omassa persoonassaan

Tämä selällään köllöttely on mun mieliasentoni.

Joululahjat on jaettu ja sain minäkin pari pakettia mm. uuden kaulapannan

Täällä minä ihmettelen kun yläkerrasta kuuluu imurin ääni,siitä en tykkää lainkaan.

Talvikuvia

 

Lunta nyt sitä on,en muista koska viimeksi on ollut näin luminen talvi?
Otin eilen illalla pihalta kuvia, mutta aika huonolaatuisia koska valo ei riitänyt ja kehno kuvaaja.
Mutta Nellistä on hyvät kuvat jotka meidän poitsu on ottanut,siellä neiti taapertaa keskellä hankea.
Kyllä maisemat ovat upeita ei voi kun ihailla.
Mukavaa alkavaa viikkoa...

Kastemekko

Sain kunnian ommella siskoni tyttären pojalle kastemekon,ristiäiset olivat viime sunnuntaina.
Oli mukavaa tehdä tuollaista pientä mekkoa,laitoin puuvillaisen vuorin,koska siihen on hyvä kirjailla sitten nimet.Mekon on määrä kulkea suvussa tästä eteenpäin.
Vauvan nimeksi tuli Santeri Jari Antero(toiset nimet ovat pappojen mukaan.
Hyvää viikonloppua...